6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Kasvit nostavat vettä juurien avulla versoon ja lehtiin kuluttamatta melkein ollenkaan energiaa. Viherlevillä ja alkeellisemmilla kasveilla ei ole juuria, vaan ne saavat vettä ja ravinteita sekovarrella. Putkilokasveilla taas aineita kuljettaa johtosolukko, joka koostuu johtojänteistä.
Haihtumisimu on merkittävin vettä kasviin nostava voima. Veden nousuun ei juurikaan kulu kasvin omaa energiaa. Haihtumisimun mahdollistaa koheesiovoima, eli veden atomien ja vesimolekyylien tarttumien yhtenäiseksi vesimolekyylinauhaksi, joka tarttuu putkilon seinämiin. Haihtumisimu syntyy putkiloon kasvien yhteyttäessä. Silloin ilmarakojen täytyy olla auki, hiilidioksidin ja hapen vaihtoa varten. Ilmaraoista haihtuu tällöin vettä. Ilmarakojen avautuminen ja sulkeutuminen riippuu huulisoluista, kun huulisolut turpoavat, ilmarako avautuu. Ilmaraot ovat yleensä kiinni öisin, kun kasvi ei yhteytä.
Haihtumisimu on merkittävin vettä kasviin nostava voima. Veden nousuun ei juurikaan kulu kasvin omaa energiaa. Haihtumisimun mahdollistaa koheesiovoima, eli veden atomien ja vesimolekyylien tarttumien yhtenäiseksi vesimolekyylinauhaksi, joka tarttuu putkilon seinämiin. Haihtumisimu syntyy putkiloon kasvien yhteyttäessä. Silloin ilmarakojen täytyy olla auki, hiilidioksidin ja hapen vaihtoa varten. Ilmaraoista haihtuu tällöin vettä. Ilmarakojen avautuminen ja sulkeutuminen riippuu huulisoluista, kun huulisolut turpoavat, ilmarako avautuu. Ilmaraot ovat yleensä kiinni öisin, kun kasvi ei yhteytä.
Vesi on kasvien elinehto koska:
-kasvi saa ravinteet veteen liuenneina
-sen haihtuminen mahdollistaa veden virtauksen kasvissa
-nestejännitys tukee kasvia
-se on fotosynteesin lähtöaine
-sen haihtuminen viilentää
-se levittää siemeniä ja joidenkin kasvien siitepölyä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti