2. Solun perusrakenne
Aitotumaisen solun pääosat ovat solukalvo, solulima ja tuma. Solukalvo ympäröi jokaista solua. Se eristää soluliman solun ulkoisesta nesteestä. Solu voi toimia solukalvon ansioista itsenäisenä yksikkönä ja ylläpitää solun sisäistä tasapainoa. Se säätelee aineiden pääsyä soluun ja solusta ulos. Eläinsolussa solukalvo on uloin kerros, mutta kasveilla, sienillä, bakteereilla ja levillä sitä suojaa vielä soluseinä. Solulima koostuu suurimmaksi osaksi vedestä, johon on liuennut yhdisteitä. Solulimassa on proteiinisäikeitä ja proteiiniputkia, joista on muodostunut solun tukiranka. Tumassa on kromosomeja, joista löytyy perintötekijät eli geenit. Niiden määrä riippuu lajista.
Mitokondrio= Soluelimiä jotka osallistuvat soluhengitykseen ja muuttavat ravinnosta saadun energian solulle kelvolliseksi.
Lysomit= Kalvon verhoamia soluelimiä, joiden entsyymit pilkkovat bakteereita ja vieraita aineita.
Solunesterakkulat= Sisältävät solunestettä ja toimivat vesivarastoina. Solunesterakkuloita on kasvi- ja sienisoluissa.
s.16 t.3 a
Mitokondrio= Soluelimiä jotka osallistuvat soluhengitykseen ja muuttavat ravinnosta saadun energian solulle kelvolliseksi.
Lysomit= Kalvon verhoamia soluelimiä, joiden entsyymit pilkkovat bakteereita ja vieraita aineita.
Solunesterakkulat= Sisältävät solunestettä ja toimivat vesivarastoina. Solunesterakkuloita on kasvi- ja sienisoluissa.
s.16 t.3 a
Eläinsolu
Kasvisolu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti